Newtonin kehto ei ole nimestään huolimatta pieni sänky 1600-luvun tiedemiehille. Laite demonstroi mallikkaasti hänen keksimiään luonnonlakeja!
Ilmeisesti on niin, että niin kutsutussa kimmoisessa törmäyksessä sekä liikemäärä että kokonaisenergia säilyvät samana ennen ja jälkeen törmäyksen. Se tarkoittaa sitä, että kun laitimmainen kuula heilahtaa muita päin, energia siirtyy kolmen keskellä olevan kuulan välityksellä viimeiseen kuulaan, joka heilahtaa ilmaan. Sen jälkeen ilmaan heilahtanut kuula heilahtaa takaisin ja törmää lähimpään kuulaan, jonka kautta energia siirtyy muihin kuuliin ja lopulta ensimmäisenä heilahtaneeseen kuulaan, joka heilahtaa jälleen ilmaan ja niin edelleen.
Teoriassa tämä voi jatkua miten kauan tahansa. Käytännössä on ilmanvastusta ja muuta sellaista, minkä takia liike pysähtyy jonkin ajan päästä. Oikeastaan se on onni, sillä muuten moni muu asia voisi jäädä tekemättä.